Kyselyssä on mukana myös paikallisia perinteisiä puhelinoperaattoreita, mutta vastauksissa näkyy, että he ovat jo siirtyneet tai ovat siirtymässä pois kupariverkoista ja puhelinpalveluiden tarjoamisesta. Moni yhtiö tarjoaa vain valokuitua.
Kulutettu sähkö verrattuna datamäärään (kWh/GB) tarkka laskenta tekniikkakohtaisesti koko verkon alueelta on kyselyn mukaan haastavaa. Erittely tilaajaverkon ja runkoverkon välillä ei myöskään ole helppoa, koska samassa teletilassa yleensä on molempia laitteita. Joten suunta-antavien lukujen selvitykseen pitäisi kehitellä yhtenäinen käytäntö, jotta olisi mahdollisuus vertailla esim. eri teleoperaattorien kWh/GB lukemia keskenään. Myöskin mahdollinen oma sähköntuotanto tai varavoiman käyttöä ei välttämättä mitata ollenkaan.
Paras suuntaa antava tulos todennäköisesti saavutetaan jos laitteiden kulutus saadaan selville laitevalmistajan antamista tiedoista ja tehdään pistokokeet, joissa mitataan joka tunnilta erikseen kyseisen laitteen tai laiteryhmän kulutus -> Saadaan eriteltyä runkoverkko ja tilaajayhteyden laitteet.
Tämä ratkaisu tulee olemaan todennäköisesti liian työläs, joten pistokokeet jää tekemättä tai ne voidaan tehdä vain yhdessä paikassa. Ilman kattavia pistokokeita tulos ei välttämättä paljoa huonone, mutta mahdollinen kuorman vaikutus jää huomaamatta, ellei kuormitusastetta kerätä laitteilta.
Jos laitteita on käytössä lukuisia eri malleja, eikä kaikkia ole täysin dokumentoitu ja valmistajakaan ei kerro sähkönkulutus tietoja, joudutaan tyytymään niihin lukuihin, jotka helposti saa selville, esim. sähkölaskulta. -> Aiheuttaa sen, että tarkkoja tekniikka kohtaisia lukuja ei saa laskettua ja luku voi jäädä liian isoksi tai pieneksi.
Mahdollisesti joudutaan ottamaan laskentaan mukaan prosentit, jotta saadaan luvusta tarkempi ja kulutuksia jaettua eri tekniikoille -> prosenttien selvittämiseen tarvitaan luotettavaa dataa tai menee arvioksi.
Teletilojen lämmityksen ja jäähdytyksen sähkönkulutus on myös tarpeellinen, jotta teleyhteyksiä voidaan tarjota, sitä kautta sähkömittarilta saatava kulutuslukema on aika hyvä, paitsi silloin kun samassa teletilassa sijaitsee vaikka palvelimia, matkapuhelinverkon tukiaseman laitteisto, sekä kiinteän verkon laitteita. Mahdolliset vuokralaiset vaikuttavat vielä lisää tai jos samassa rakennuksessa on myös jotain muuta toimintaa, saman sähkömittarin takana.
Miten palvelimet, reitittimet ja mahdolliset palomuurit? Palvelimien sähkönkulutuksen osuutta useampi vastaaja arveli merkittäväksi, etenkin isoilla teleoperaattoreilla kerätään kaikenlaista monitorointi dataa verkkolaitteista ja yhteyksistä, sekä on loppukäyttäjän kannalta pakolliset palvelimet päällä esim. DHCP, DNS, jne. Näiden osuus pitäisi ottaa myös mukaan, koska muuten tiedonsiirtoverkossa liikennöinti tapahtuisi kiinteillä IP-osoitteilla, joka alkaa olemaan harvinaisuus etenkin kuluttajaliittymissä. Toisaalta palvelimet voivat olla merkittävimmät sähkönkuluttajat eli voivat hankaloittaa toimijoiden välistä "energiatehokkuus" vertailua. Näin ollen todennäköisesti kannattaisi julkaista kaksi eri lukua, se jossa palvelimet ja muu ylläpito mukana ja toinen luku, jossa vain verkkolaitteiden sähkönkulutus (sekä mahdollisesti niiden tilojen sähkönkulutus) mukana.
Näitä asioita pohdin ja selvitän lisää, sekä yritän selvittää lukuja, jotta selviäisi kokonaiskuva, miten kWh/GB luku kannattaisi laskea.
Ympäristönäkökulmat selvästi kiinnostavat teleoperaattoreja tai vähintäänkin halutaan tarjota ympäristön kannalta parhaimmat palvelut. Jotta pystytään osoittamaan mahdolliselle asiakkaalle, tämä asia tarvitaan yleensä tueksi jotain lukuja ja mahdollisesti vertailuarvoja.
Mielestäni silloin kuuluisi tarkastella lyhytaikaisia päästöjä (esim. sopimuksen pituus), sekä elinkaaripäästöjä. Lyhytaikaisiin päästöihin otetaan mukaan kaikki sopimukseen ja sen velvoitteiden täyttämiseen liittyvät asiat, eli mahdollinen liittymä (rakentaminen, avaus jne.), laitteet, kuormittamattoman tilanteen sähkönkulutus, kuormitettuna sähkönkulutus, sekä sopimuksen päättämiseen asti kaikki (liittymän irtikytkemiseen asti).
Elinkaaripäästöihin kuuluisi sitten koko teknologian arvioidun elinkaaren osalta päästölaskenta. Eli edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi runkoverkon rakennus, laitteiden uusinta (teleyrityksen oman elinkaarikäytännön mukaan), muita mahdollisia asioita (mahdollisesti verkon purku jne.)
Toivoisin, että elinkaaripäästöt jäisivät pienemmäksi, kuin lyhyenaikavälin päästö, jos lasketaan per päivä kohtaista päästöä. Tälläinen per päivä kohtainen päästöluku, arvioituna keskimääräisellä loppuasiakkaan datansiirtomäärällä voisi olla sellainen luku, jonka avulla mahdollisesti jopa kuluttajan olisi helppo verrata ja tehdä ympäristön kannalta paras päätös eri Internet-yhteyden valinnassa.
Mahdollisesti jos laskennan kaikki teleyritykset voisivat tehdä samalla kaavalla, sekä eri osia olisi mahdollisuus vertailla, voisi tästä tulla uusi kriteeri Internet-yhteyttä valittaessa, sekä teleoperaattoreilla alkaisi kilpailu kohti mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaa toimintaa.
Teleyritykset vaikuttivat olevan kiinnostuneita vertailemaan eri yrityksien tietoverkkojen energiankulutusta/päästöjä niin näiden osalta olisi tarpeellista julkaista riittävän tarkat tiedot sähkönkulutuksesta ja päästölaskennasta yhteisen laskukaavan mukaan.
Muutankin voisi olla järkevää julkaista lähes kaikista sähkönkäyttöpaikoista kulutustiedot esim. kuukausitasolla. Voisi olla, että silloin myös kotitaloudet ja yritykset alkaisivat vertaamaan toistensa sähkönkulutusta ja miettimään syitä korkeaan kulutukseen ja ryhtyisivät toimiin sähkönkulutuksen laskemiseksi.
Tällä hetkellä kulutustietojen saaminen vuositasolla voi onnistua kysymällä suoraan sähkönkäyttäjältä tai laskemalla sähkömittari lukeman ja mittarin valmistus (asennus) ajankohdan avulla. Kuukausikohtainen tai sitä tarkempi data onkin jo vaikeampaa saada, vaikka sähkönkäyttäjä haluaisi sen tiedon antaa. Operaatioon tarvitaan yleensä verkkopankkitunnukset, eikä ole mahdollisuutta helposti omaa kulutusdataa laittaa julkiseksi.
Pyrin selvittämään jo käytössä olevia tapoja päästölaskentaan, sekä ideoin mitkä kaikki asiat pitäisi huomioida niin kiinteän ja mobiiliverkon osalta. Mielenkiintoista myös on se missä vaiheessa päästöjen kannalta järkevää uusia jokin laite energiatehokkaammaksi. Mobiiliverkkojen osalta laskennan haaste on ennalta arvaamaton käyttäjämäärä, joten yhden asiakkaan lisäys voi olla ettei vaadi juuri mitään tai sitten vaatii kokonaan uuden maston rakentamisen tukiasemineen, jotta luvattu palvelutaso toteutuu.
Työssä joudun todennäköisesti laskemaan erilaisia esimerkkitapauksia, joiden avulla voi todeta mikä ratkaisu on mihinkin paras.
Seuraavaksi opinnäytetyössäni selvitän julkisista lähteistä tietoverkkojen energiankulutukseen ja päästöihin liittyviä asioita. Myös mietin valmiiksi asioita mitä haluan teleoperaattoreilta erikseen kysyä ja saada vastauksen ja tarkemmat luvut. Syksyllä on tarkoitus seuraavan kerran lähestyä teleoperaattoreja ja sopia mahdollisia palaveri aikoja. Näin ollen toivottavasti on myös teleoperaattoreilla on paremmin mahdollisuutta vastata minulle, koska kesälomat ovat silloin ohi ja aktiivisin hetki liittymämyynnissä toivottavasti ohi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti