Hei
Toteutin kyselyn Webropolin avulla aiheesta: Teleyrityksien yleiset näkemykset tietoverkkojen energiankulutukseen ja päästöihin. Kyselyn kysymyksien PDF versio löytyy tästä.
Kyselyn lähetin, yli sadalle teletoimintarekisterissä olevalle toimijalle + parille muulle toimijalle.
Sain yllättävän paljon vastauksia kyselyyni. 18kpl tuli vastauksia linkin kautta, sekä muutamia puhelinsoittoja ja useita yhteydenottoja sähköpostitse. Tutkimukseen mukaan otettavia vastauksia tuli 17kpl.
Yhden jouduin hylkäämään, koska toimija toimii vain verkon omistajana (ei hallinnoi teletiloja tai tarjoa niihin sähköä), myöskin sain lukuisia vastaavia ilmoituksia monelta muulta toimijalta ja heidän kanssaan sovittiin, ettei ole tarvetta kyselyyn vastata. Sain heiltä kuitenkin arvokasta tietoa toiminnastaan ja vaihdettiin omia näkemyksiä tulevaisuuden osalta. Näistäkin vastaajista monia kiinnosti tietoverkkojen ympäristönäkökulmat ja olisivat mielellään tietojaan luovuttamassa, jos siihen olisi mahdollisuus.
Odottelin vastauksia kolmelta suurimmalta teleoperaattorilta tälle viikolle asti, harmikseni kukaan heistä ei vastannut kyselyyn, mutta onneksi ilmoittivat asiasta minulle. Tarkoitus on syksyllä heiltä kysellä suoraan näkemyksiä ja lukuja, siltä osin mitä heidän julkisesta materiaalista ei löydy, toivottavasti silloin heillä on mahdollisuutta vastata.
Näin ollen kysely näyttää hyvin muiden kuin kolmen suurimman teleoperaattorin mielipiteet. Teletoiminnan liikevaihdosta muilla toimijoilla on 9% osuus.
Alla käyn läpi kyselyn kysymykset ja siihen tulleet vastaukset yleisellä tasolla.
Yhteenveto kyselystä löytyy sivun lopusta.
1. Yrityksellä on aktiivisia yhteyksiä seuraavilla tekniikoilla (omaa verkkoa pitkin tai vuokrattua)
Kyselyssä oli parhaiten edustettuna tekniikkana oli valokuitu, mutta myös muitakin tekniikoita kyseiset teleyritykset tarjoavat (Ethernet, VDSL, ADSL, jne.). Muiksi tekniikoiksi mainitaan G.Fast, XGS-PON, CWDM, DWDM.
 |
| Yrityksellä on aktiivisia yhteyksiä seuraavilla tekniikoilla (omaa verkkoa pitkin tai vuokrattua). |
Vastauksissa korostui Point-to-point valokuitu, mutta toki mainittiin myös XGS-PON, G.Fast, VDSL2+/30a, DWDM-siirtoverkko. Myös kerrottiin yhteistyöstä muiden teleoperaattorien kanssa ja vuokratuista yhteyksistä, sekä harkittavan G-Fast:in käyttöön ottoa.
3. Tiedonsiirtomäärät.
Vastauksissa näkyi, että runkoverkon tiedonsiirtomäärät ovat lähes kaikilla vastaajilla selvillä. Myöskin selvisi, että tiedonsiirtomäärät ovat selvitettävissä tekniikkakohtaisesti yli puolilla vastaajista, mutta datan seuraaminen on vähän vaikeampaa. Reilulla kolmanneksella on selvillä eri verkkojen kuormitusaste. Kolmella vastaajista (alle 20%) on helposti laskettavissa kulutettu sähkö verrattuna siirrettyyn datamäärään (esim. kWh/GB). Kenelläkään vastaajista ei ole helposti laskettavissa tekniikkakohtaisesti paljonko sähköä kuluu siirrettyä datamäärää kohti.
 |
| Tiedonsiirtomäärät. |
4. Energiankulutus.
Vastauksissa suurimmalla osalla teleyrityksistä on tiedossa kokonaissähkönkulutus, sekä sähköstä maksetaan kWh perusteisesti.
Telelaitteiden kokonaissähkönkulutus on aika hyvin selvillä, sekä suurelta osin niiden sähkönkulutus maksetaan kWh perusteisesti. Hyvin harva maksaa telelaitteiden sähkönkulutuksen kiinteällä maksulla, joka ei perustu kulutukseen, mutta sellaisiakin tapauksia jonkin verran löytyy.
Omien telelaitteiden kulutus mitataan omalla mittarilla per teletila, jakaa vastaukset aika hyvin puolesta ja vastaan. Eli osalla toimijoista mitataan ja osalla ei ollenkaan. Sitten on myös vaihtelevia käytäntöjä lisäksi.
Vastauksissa näkyy että suurin osa ei mittaa omien telelaitteiden kulutusta per laiteryhmä, mutta poikkeustapauksia löytyy.
Omien telelaitteiden kulutusta per laite tai per teknologia ei myöskään juurikaan mitata, mutta joitain yksittäisiä poikkeuksia ilmeisesti on.
 |
| Energiankulutus. |
5. Tähän voit kertoa energiankulutuksesta ja edellä olleita monivalintojen vastauksia tarkentaa. Onko kulutus laskenut viimeisen 10 vuoden aikana?
Osalla yhtiöistä kulutus on laskenut (5kpl), osalla pysynyt samana (5kpl) ja osalla kasvanut (3kpl). Osa vastauksista hiukan tulkinnan varaisia ja osa kertoi tarkemmin omasta energiankulutuksesta.
Monella joilla sähkönkulutus laskenut on johtunut uusista energiatehokkaammista laitteista, siirtymästä energiatehokkaampiin teknologioihin eli valokuituun esim. ADSL-yhteyksistä ja lämmityksen optimoinnista (tilojen tiivistämisestä).
Kulutus on pysynyt samana sellaisilla yhtiöillä, joiden ei ole vielä tarvinnut laitteita uusia tai on laitteita uusittu ja tiedonsiirtomäärät vastaavasti kasvaneet.
Kulutus on kasvanut sellaisilla yhtiöillä joiden asiakasmäärät ja tiedonsiirtomäärät ovat kasvaneet ja sekä sellaisilla yhtiöillä jotka vuokraavat tukiasema paikkoja, mm. 5G:n tulo nostanut huomattavasti sähkön kulutusta.
Vastauksissa todettiin palvelimien vievän eniten watteja. DSL-laitteet kuluttavat selvästi enemmän kuin valokuitu/Ethernet laitteet.
Suurimmalla osalla sähkömittaus on kiinteistökohtaista eli kiinteistötekniikan kulutus on myös mukana, sekä jäähdytys ja mahdolliset vuokralaiset. Osa mittaa pistokokein laite/räkki kohtaisia kulutuksia.
6. Onko yrityksellä omaa sähköntuotantoa tai onko osa laitteistoista irti valtakunnan verkosta?
Suurimmalla osalla vastaajista ei ole omaa sähköntuotantoa ja laitteisto ei ole irti valtakunnan verkosta. Varavoimaa toki on akkuja ja varavoimakonetta. Kahdella vastaajista on omaa sähköntuotantoa esim. aurinkopaneelit, sekä kolmannella on aurinkopaneelijärjestelmä suunnittelussa.
Kaikilla vastaajista on akusto, parilla on perinteinen akusto jonka kanssa pitää huoltoa tehdä mm. veden lisäystä. Yli puolella on generaattori, sekä noin kolmasosa ostaa myös varmennettua sähköä. Yksi mainitsi varavoimana aurinkopaneelit.
 |
| Telelaitteiden varavoima |
8. Voit kertoa varavoimasta lisää, sekä siitä käytetäänkö varavoima kapasiteettia muuhun käyttöön (esim. sähköverkon tasapainoitus)?
Vastauksissa varavoimaa ei käytetä muuhun kuin omille laitteille tai sitä myydään vuokralaisille. Pääsääntöisesti akusto on mitoitettu riittämään omille laitteille tarvittavan ajan noudattaen Traficomin määräyksiä, mutta löytyy myös poikkeuksia.
Useat yritykset ilmoittivat akuston olevan "ylimitoitettu" jotta se riittää myös pitkien sähkökatkojen ajaksi, ilman että tarvitsee muuta varavoimaa. Toki osalla on myös generaattorit tärkeimpien laitetilojen yhteydessä, sekä siirrettäviä yksiköitä.
Syitä miksei varavoimaa ei käytetä muuhun mainitaan että kapasiteetti on mitoitettu vain omiin tarpeisiin ja sähkön syöttötariffit eivät kannusta asiaan.
9. Tietoverkkojen virransäästö
Vastauksissa selvitettiin käytetäänkö tietoverkoissa virransäästö ominaisuuksia. Vastauksissa korostui, ettei virransäästöä toteuteta missään muodossa, suurin syy oli ettei ole mahdollista teknisesti tai sopimuksellisista syistä tai ettei tiedetty miten virransäästöä voisi toteuttaa. Yhdessä vastauksessa kerrottiin sen mahdollisesti vaikuttavan negatiivisesti loppuasiakkaaseen. Toisessa vastauksessa kerrottiin, että ei ole tarvetta alhaisen energiankulutuksen vuoksi.
Laitevalmistajan sisäänrakennettuja virransäästötoimintoja käyttää 5kpl eli vastaajista noin kolmannes. Yhtenä virransäästön toteutustapana mainitaan aurinkopaneelit.
 |
| Virransäästö tietoverkoissa. |
10. Kerro, kokemuksia virransäästöistä (tai siitä miksi virransäästöä ei tehdä) ja sen vaikutuksista energiankulutukseen ja loppukäyttäjiin
Vastaukset olivat varsin vaihtelevia, vastauksissa korostuu, että valokuituoperaattorina energiankulutus on vähäistä, ettei ole tarvetta alkaa virransäästöön.
Kuitenkin moni operaattoreista on selvittänyt erilaisia virransäästö tapoja, osa niitä testannut ja osa selvittää tai kehittää niitä vielä edelleen.
Eräs vastaajasta kertoi testanneensa virransäästöä valokuituverkossaan ja ei havainnut käytännön vaikutusta. Moni on kuitenkin tutustunut eri laitteiden tarjoamiin virransäästö mahdollisuuksiin ja selvittänyt niiden mahdollisuuksia. Vastauksissa näkyy, ettei monissakaan laitteissa ole virransäästöominaisuuksia sisäänrakennettuna (esim. asiakaspään- tai runkoverkonlaitteissa). Yksi vastaaja on kuitenkin tutustunut erillisiin ohjaimiin asiakaspäänlaitteille, jotta energiansäästö olisi mahdollista myös asiakaspäässä. Yksi toteaa mobiiliverkkoon virransäästöominaisuuksien tulleen käyttöön viime vuosina.
Yhdessä vastauksessa suunnitellaan akustojen avulla toteutettavaa virtuaalivoimalaitosta. Toisessa vastauksessa kerrotaan kuinka ollaan akkujen varassa talvi päivisin kun sähkönjakelu keskeytyy.
Kolmannessa kerrotaan ettei ole tietoliikennelaitteiden virransäästöstä riittävästi tietoa ja samalla todetaan tietoliikennelaitteiden kuluttavan sähköä erittäin vähän.
11. Yrityksen hiilijalanjälki
Vastaajista 2 on selvittänyt yrityksen hiilijalanjäljen, 8kpl aikoo selvittää ja 7kpl ei selvitä ellei tule pakottavaa tarvetta.
 |
| Yrityksen hiilijalanjälki |
12. Ympäristönäkökulmat
Ympäristönäkökulmien vastauksissa korostuu, että teleyritys pyrkii toimimaan ympäristö ystävällisesti, osa vastauksista eivät toki ole täysin samaa mieltä, mutta kukaan ei ole eri mieltä.
Hiilineutraalisuuden tai -negatiivisuuden tavoittelee aika moni, mutta pääasiallisesti vastaukset ovat keskivaiheilla eli asialla ei ole oletettavasti kovin suurta merkitystä.
Yritys pyrkii käyttämään "vihreää" sähköä, vastauksissa näkyy, että moni pyrkii asiaan, mutta suurinosa on vastannut keskivaiheille eli asialla ei ole oletettavasti kovin suurta merkitystä.
Yritys pyrkii uudelleenkäyttämään toiminnassaan käytettyjä materiaaleja sisäisesti, vastauksissa näkyy enemmistö osuvan kesivaiheille ja sen positiiviselle puolelle.
Yritys pyrkii uudelleenkäyttämään toiminnassaan käytettyjä materiaaleja ulkoisesti, vastauksissa näkyy enemmistön pyrkivän asiaan, mutta reilulla neljänneksellä ei ole asiaan juuri pyrkimystä.
Paljonko on uudelleenkäytön osuus, vastauksissa enemmistö valitsee 11-30% ja toisena tulee 0-10%. Onneksi osalla on osuus huomattavasti parempikin.
Voisiko uudelleenkäytön osuuden nostaa lähelle 100 % jos markkinoilla olisi luotettava toimija, puolet vastaa keskivaiheille ja vajaa puolet ovat erimieltä asiasta.
Käytöstä poistuva verkko mieluummin myydään mahdolliselle kilpailijalle kuin puretaan, vastaajista enemmistö on kannattaa myymään käytöstä poistuvan verkkonsa, moni vastaajista kuitenkin mieluummin purkavat sen.
Käytöstä poistuva verkko voidaan luovuttaa kolmannelle osapuolelle, vastaajista enemmistö kannattaa luovuttamaan käytöstä poistuvan verkkonsa, mutta selvästi luovuttaminen on monelle huonompi vaihtoehto kuin myyminen, toisaalta taas osa kannattaa enemmän käytöstä poistuvan verkon luovuttamista kuin myymistä/purkamista.
Käytöstä poistuva materiaali ollaan valmiita lahjoittamaan hyvään tarkoitukseen, enemmistö vastaajista kannattaa lahjoittamista.
Pyrimme tarjoamaan ensisijaisesti ympäristön kannalta parhaimmat palvelut asiakkaillemme, puolet vastaajista pyrkivät täysin asiaan ja enemmistö myös kannattaa asiaa. Pieni osa on erimieltä.
 |
| Teleyrityksien ympäristönäkökulmat. |
13. Vastauksien julkisuus
Vajaa puolet ei halua yrityksen nimen tulevan julki missään tilanteessa, vain kaksi antoi luvan yrityksen nimen näkymiselle.
Päätin vastauksia läpikäydessäni, etten julkaise minkään yrityksen nimeä tähän, sekä olen pyrkinyt omin sanoin tekstikenttä vastaukset kirjoittamaan, jottei mahdollisen vastaaja yrityksen nimi olisi pääteltävissä.
 |
| Kyselyn vastauksien julkisuus |
14. Yhteistyömahdollisuudet ja tavoitteet opinnäytetyölle
Moni haluaisi selkeät ohjeet/laskutavan tietoverkkojen energiankulutuksen/päästöjen laskentaan, sekä yhtä moni haluaa vertailla eri yrityksien tietoverkkojen energiankulutusta/päästöjä, sekä mahdollisesti kehittää toimintaani.
Neljä vastaajaa haluaa mukaan opinnäytetyön tutkimukseen, jotta selviää eri tekniikoiden sähkönkulutus/päästöt myös edustamani yrityksen osalta.
Muu kentässä mainittiin mm. verkostoituminen.
 |
| Yhteistyömahdollisuudet ja tavoitteet opinnäytetyölle. |
Enemmistö vastaajista haluaa seurata työni etenemistä, pari ei halua kuulla aiheesta enempää.
 |
| Yhteistyöhalukkuus |
16. Avoin palaute
Avoimessa palautteessa sain positiivistä ja kannustavaa palautetta työhöni. Sekä myös annettiin kulutuslukemia, luvattiin tarvittaessa selvittää asioita ja ideoitiin yhteistyökuvioita.
Myös kommenteissa kerrottiin mukavan pitkästi omia näkemyksiä aiheestani ja siihen liittyviin asioihin, kommentit olivat todella hyödyllisiä ja tulen niiden asioita ja näkökulmia huomioimaan työssäni.
Yhteenveto kyselystä
- Kyselyyn saadut vastaukset edustavat kiinteän verkon tekniikoita, kaikilla toimijoilla on käytössä valokuitua ja osalla myös muita tekniikoita.
- Runkoverkon tiedonsiirtomäärät ovat enemmistöllä vastaajista selvillä, tekniikkakohtaisesti luvut ovat reilulla puolella selvitettävissä. Tekniikkakohtaisia tiedonsiirtolukuja on helppo seurata vain noin kolmanneksella vastaajista.
- Noin neljäksennellä vastaajista on helppo laskea sähkönkulutus verrattuna siirrettyyn datamäärään (esim. kWh/GB luku).
- Vastaajien kokonaissähkönkulutus on suurelta osin selvillä ja siitä maksetaan kulutuksen mukaan.
- Noin puolella on selvillä telelaitteiden sähkönkulutus.
- Telelaitteiden sähkönkulutus maksetaan suurelta osin todellisen kulutuksen mukaan.
- Pääsääntöisesti telelaitteiden kulutus saadaan selville kiinteistön sähkömittarista, jossa on mukana myös kiinteistötekniikka.
- Sähkönkulutus on vastaajilla joko pysynyt samana tai laskenut. Kolmella vastaajista kulutus on noussut.
- Kulutuksen laskun selittää siirtymä energiatehokkaampiin laitteisiin ja teknologioihin esim. ADSL -> valokuitu siirtymä tai uusiin laitteisiin jotka pystyvät siirtämään enemmän dataa vähemmällä sähkönkulutuksella.
- Kulutus on säilynyt samana heillä joiden ei ole vielä tarvinnut laitteita uusia tai on uusittu laitteita ja asiakasmäärät samalla kasvaneet.
- Kulutus on kasvanut heillä joilla asiakasmäärät ja tiedonsiirtomäärät paljon kasvaneet tai sitten sähköä myydään esim. 5G tukiasemille.
- Suurin osa vastaajista ei tuota itse sähköä, eikä laitteita ole irti valtakunnan verkosta.
- Omaa tuotantoa on aurinkopaneeleilla, sekä varavoimaa akuilla ja generaattoreilla
- Pääasiallisesti virransäätöä ei käytetä, sitä ei ole mahdollista toteuttaa teknisesti tai sopimuksellisista syistä, sen toteuttamistavoista ei tiedetä tai siitä ei ole ollut hyötyä tai on negatiivinen vaikutus loppuasiakkaaseen. Noin kolmannes käyttää laitevalmistajan sisäänrakennettuja virransäästö toimintoja.
- Enemmistöä vastaajista selvittää tai on jo selvittänyt yrityksen hiilijalanjäljen ja noin 40% ei selvitä ellei ole pakko.
- Yrityksiä kiinnostaa toimia ympäristöystävällisesti ja noin 30% tavoittelee hiilineutraalisuutta tai -negatiivisuutta, hiukan suurempi osuus pyrkii käyttämään "vihreää" sähköä.
- Enemmistö yrityksistä pyrkii tarjoamaan ensisijaisesti ympäristön kannalta parhaimmat palvelut asiakkailleen. Myös materiaalien uusiokäyttöön suhtaudutaan myönteisesti ja mahdollisen käytöstä poistuvan verkon myyntiin/luovuttamiseen suhtaudutaan yllättävän positiivisesti.
- Vastaajat haluaisivat selkeät ohjeet/laskutavan tietoverkkojen energiankulutuksen/päästöjen laskentaan, sekä haluaisivat vertailla eri yrityksien tietoverkkojen energiankulutusta/päästöjä, sekä mahdollisesti kehittää toimintaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti